Hae tästä blogista

23.3.2025

Välikerrasto kevääksi

Lattialaudat loppuivat kesken, mutta muuta puutavaraa makoili työtasolla ja talon alla yllin kyllin. Muutama ylimääräinen vaneri oli selvinnyt melko pienillä naarmuilla lankkujen päällä, joten ne pääsivät väliseinään.

Lautaa oli jäljellä useampaa leveyttä. Osa meni kylpyhuoneen lattian pohjaksi, joistakin tuli tukeva keittiön takaseinä, johon voi kiinnitellä kaapin ja toisenkin.




























Kylpyhuoneen seinämateriaali on vielä pohdinnassa. Kuvien mukaan siihen voisi laittaa fermacell-märkätilalevyä ja jonkun päällysteen. Teoriassa joka suunnasta suljetun, katollisen suihkukaapin tapauksessa vedeneristys ei olisi pakollinen, mutta käytännössä kemikaalittomuuden ihanne voi olla vaikea saada läpi viranomaisilta. Tilannetta mutkistaa entisestään se, että talon sisämitat ovat 50 mm pienemmät kuin suunnitelmissa. Vaikka ero on prosentuaalisesti pieni, vain 0,7 %, on kutistuminen tapahtunut juuri pahassa paikassa eli takaseinällä, jonne pitäisi mahtua se suihkukaappi takaseinän ja ikkunan väliin.




Tästä opiksi, että muutaman sentin vara ei näissä peleissä riitä, vaan ikkuna olisi pitänyt siirtää kauemmaksi päätyseinästä. Kaikki talon pienemmät ikkunat ovat hieman huonossa paikassa eli yksi lisäkierros suunnitteluun olisi ollut tarpeen.

Näyttää siltä, että helpoimmalla pääsisi Fibo-märkätilalevyillä, jotka ovat alle 11 mm paksut ja jotka voi valmistajan mukaan asentaa jopa suoraan koolaukseen. Tämä vie vähiten tilaa, jota ei ole. Olkielementtien tapauksessa vaakakoolaus on joka tapauksessa helpoin toteuttaa ja 32 mm:n lautaa on jäänyt yli ulkoseinän ristikoolauksesta. Ratkaisu voi vielä mennä uusiksi, mutta tulipa tehtyä.







Pihatöiltä ei vältytty edes pimeässä. Keskitalven muutama märkä lumiryöppy riittivät taivuttamaan hieman haperon koivun istutettujen puiden ja pensaiden päälle. Keväällä selviää, ehtikö hätäleikkaus pelastamaan hevoskastanjan.


Talven työtahti ei hikoiluttanut, mutta silti sunnuntai-iltaisin uni maittoi.



Ensimmäistä kertaa ikinä standardilevyinen tavara meni pilkkomatta paikoilleen, kun makuuhuoneen väliseiniin sai asetella valmiita eristelevyjä sellaisenaan. Tokihan tämä tarkoitti sitä, että kaikki välipuut piti siirtää tasavälisiksi. Makuuhuoneen pitkässä seinässä levyt toimivat lähinnä rappausalustana, sillä ääni kantaa joka tapauksessa oviaukon kautta.

Kylpyhuoneen ja keittiön välisen k400-koolauksen tapauksessa palapeliltä ei voinut välttyä.
Väliseiniin ja kylpyhuoneen kattoon meni yhteensä kahdeksan pakettia levyä, mikä tarkoitti neljää kohtuullista koukkaisua rautakaupan kautta. Viimeisellä hakukerralla tilaihme Skoda jo tunnistettiin pihassa.





Kun lykkäämiselle ei enää löytynyt enempää syitä, edessä oli vihoviimeinen vinon katon jäykiste eli k400-ristikoolaus. Jotta ärsyttävän ja melko raskaan aktiviteetin sai aloitettua, motivaation lisäämiseksi toimi vanha konsti eli uusi lelu, oma kompressori ja runkonaulain. Katon lisäksi nauloja voi ampua vielä alapohjassa tukilautojen ruuvien seuraksi, mutta muuten enää tässä vaiheessa hyöty jäänee vähäiseksi.
Työtason ja asennustukien ansiosta viisimetriset laudat pystyi asentamaan kokonaisena, välillä jälleen jalkoja ja päätä apuna käyttäen. Täydellisestä tasavälisyydestä joutui kuitenkin joustamaan, sillä vasen käsi oli vuorostaan alkanut osoittaa tenniskyynärpään oireita ja usein lauta ehti vähän heilahtaa ennen liipaisua. Koolaus on kuitenkin niin tiheä, että tällä tuskin on väliä.



Muistiin itselle: Aina tarkista kaikki. Yksi vaneri oli mennyt niin pahasti vinoon, että se oli puskussa seinää vasten ja naulat olivat irti. Tilanne korjaantui pistosahalla ja katkaistulla terällä, mutta ihan hyvä, että reuna jäi koolauslaudan alle.




Astronomisen talven päätteeksi korkattiin myös kaivuukausi. Kymmenkunta kuoppaa ovat valmiina kevään taimikaupoille.



18.3.2025

Nuijan ja nitojan nuotit

Villamobiilin mentyä saapui syys. Elokuun lopulta asti sitä oli odotellut lattialautakasa liian kauan, lähes 10 viikkoa. Alapohjatyötkin veivät jälleen paljon toivottua pidempään. Syksy oli lämmin, mutta ilmankosteus tuskin pysynyt "35-60 prosentissa". Tiedossa saattoi olla turvonneita pontteja ja pohdiskelua.


Hyvin suunniteltu on tekemättä. Hämäränä marraskuisena iltapäivänä ennen yöksi ennakoitua tihkusadetta lautapaketit siirtyivät yksi kerrallaan niskojen päälle ja parvelle. Lauta on tyypiltään tavallisinta 88 mm hyötyleveydeltään olevaa 4200 mm pitkää mökkilaadun lautaa. Termodynaamiset olosuhteet talossa vaihtelevat vielä pitkään, joten mihinkään hienompaan ei kannattanut panostaa näillä mehunjämillä. Lauta täytynee myös käsitellä tummahkolla vahalla, jotta puutarhurin ja sen ihmisen jättämät jäljet sointuvat paremmin pintaan.


Olkilinnan rakentajilta olin huomannut hienon vinkin käyttää villanauhaa lautojen alla narinaa vähentämään. Esimerkiksi Domus Classicalta saa myös muovitonta pellavanauhaa, jota Olkilinnan innoittamana nidoin niskoihin paperin päälle. Osa niskoista on koolausvälillä k600, johon joissakin lähteissä suositellaan jo paksumpaa lautaa ja notkuminen juuri voisi aiheuttaa narinaa. En kuitenkaan havainnut mitään taipumia, vaikka lautapaketti käsissä painan yli 85 kg. Osaan leveämmistä väleistä myös ruuvasin kakkosneloset niskojen kylkiin niin, että tukipinta-alasta tuli suurempi.

Ensimmäiset pari lautaa määräävät sen, kuinka suoraan rivit alkavat etenemään. Talo on eloperäisistä aineksista, joten koordinaattiakselit eivät enää liene kohtisuorassa. Lisäksi heti aloitukseen sattui parven tukitolppa, jolloin jatkos piti linjata erityisen ajatuksella.




Kun lattiaa oli valmiina parin metrin leveydeltä, työ nopeutui, koska tarvikkeita ei tarvinnut asetella lautapakettien päälle ja käsisaha vaihtui sirkkeliin. Tuhtien pakettien kanssa tasapainoilu väheni, kun niitä sai varastoitua lattian päälle.


Yllättäen asennuspituuden lyhetessä makuuhuoneen kohdalla työ hidastui, sillä laudan valmis mitta oli juuri harmillisen epäsopiva, 130 mm liian lyhyt riittääkseen koko matkalle. Jotta jatkokset eivät sattuisi vierekkäisissä riveissä samaan koolausväliin, laudoista joutui sahaamaan pois hukkapaloja. Näistä osan pystyi hyödyntämään, joten kokonaishävikki oli lopulta vain pari metriä, mikä on 800 metrin kokonaismäärässä varsin vähän.

Joissakin laudoissa oli myös pieniä laatuvirheitä; punaista tussia ja naarmuja sahausmerkeistä, sekä vinoutta päätyjen sahauksissa, jolloin jatkoksiin jäi vähän rakoa. Alkuun valikoin parempia, kunnes seinän lähetessä päädyin käyttämään myös nämä laudat. Millin tai parin leveyden vaihtelun vuoksi joskus joutui tyytymään siihen, ettei saumaa saanut täysin puskuun jatkoksen jälkeen. Nämä kohdat olivat oikea henkinen harjoitus, kun kolmen vartin nuijimisen jälkeen tilanne oli todettava. "Jos tietää riittävän olevan riittävää, se riittää aina", sanoi Laotse, kun lattiaa kasasi.

Tuleva näyttää, kuinka paljon saumat alkavat elää, jos ilmankosteus laskee merkittävästi esimerkiksi seuraavana talvena. Joulukuussa vanha analoginen ilmankosteusmittari vaihtui tallentavaan ilmastoanturiin. Lauhan sydäntalven ansiosta keskimääräinen 560 W:n tohoteho riitti pitämään lämpötilan 10-12 asteen välillä ja kosteusprosentin 50 kieppeillä.

Joulukuun puolella pääsin mieluisan välipalan pariin. Makuuhuoneessa lattiaa ei juurikaan jää näkyviin.





Jouluaattona parvellakin alkoi näyttää lattialta. Uuden vuoden puolelle jäi enää pari pakettia piestävää, sillä muutama pinon pohjimmainen oli napannut kosteutta ja sinertynyt käyttökelvottomaksi. 







Maasta tullut ja seiniksi tuleva

Viidennen kesän viihteenä oli rappaaminen - tavoite valmistumiseen heinäkuuhun mennessä parin-kolmen lomaviikon ja viikonloppujen aikana. Ra...