Taloja paperilla

Maaliskuussa -21 löytyi viimein suunnittelija - kaukaa pohjoisesta - joka suostui viikonlopputöinään piirtämään luonnoksien ja muiden speksien mukaisen pikkutalon lupakuvat, jotta pääsisin eteenpäin rakennusluvan hakemisessa ja keskusteluissa toimittajien kanssa. 

Ensimmäinen versio talosta on optimoitu kerrosalan suhteen niin, että parvi on korkeimmillaan 160 cm eli sitä ei lasketa mukaan kerrosalaan. Samoin 280 mm paksuinen liimahirsi on varsin kompakti seinämateriaali eli kerrosalan ja asuinpinta-alan välinen suhde on hyvä. Hirren heikkoutena on tietenkin suhteellisen korkea U-arvo eli matala lämmöneristävyys. Passiivienergiatalon U-arvo saa olla korkeintaan 0,15.

Kuitenkin ihmiselle ja koiralle, joiden toivehuonelämpötila on 18 asteen paikkeilla ja jotka käyvät sisätiloissa lähinnä nukkumassa tämä on ihan pätevä materiaalivalinta. Ilmalämpöpumppu ja pikkutakka riittäisivät ihan hyvin Uudellamaalla ja poikkeuksellisen kylmän kauden sattuessa sähköpattereillakin saa lisälämpöä näin pieneen tilaan.

Tehdyillä valinnoilla on mahdollista päästä tilanteeseen, jossa asuinrakennukseltakaan ei vaadita energiatodistusta. Se maksaa kuitenkin vain muutamia satasia, joten pyydän suunnittelijaa tekemään vielä toisen version, jossa parven korkein kohta on 220 cm eli lähes kuka tahansa aikuinen pystyy seisomaan parven keskellä. Tällöin parvi on paljon monikäyttöisempi, kun siellä ei tarvitse ryömiä. Melko perinteisellä katon kaltevuudella 1:2 parvelle tulee noin 10 m2 160-220 cm korkeaa tilaa, joka lisätään kerrosalaan. Lisäksi siellä on suunnilleen saman verran matalaa tilaa, jota 30 cm korkea koira pystyy hyvin hyödyntämään.

Isoimpana myönnytyksenä luovun maisemaikkunoista, joiden yläkarmit mukailisivat katon muotoa ja tilalle tulevat tavanomaiset suorakaiteen muotoiset ikkunat. Suunnittelijan mukaan hirsirakennuksilla erikoiset ikkunamuodot ovat hankalia ja ikkunat kannattaa muutenkin valita niin, että ne saa asennettua ihmisvoimin ilman nosturia. Tällä voi säästää osan siitä lisäkulusta, jonka aiottua korkeampi parvi aiheuttaa.

Puolen hehtaarin puutarha on kuitenkin paljon tärkeämpi kuin nukkumiseen tarkoitetut sisätilat, joten lisään viikoittain päivitettävään power pointtiini myös pihasuunnitelman. Joskus rakennusvalvontakin sellaista edellyttää, tosin enemmän asemakaava-alueilla. Pääaikataulu on juuri niin optimistinen kuin tässä vaiheessa vielä pitääkin eli uskon saavani tien kunnostuksen vielä kesän tai alkusyksyn aikana. Teen myös lisää power pointteja, mm. jätevedenkäsittelysuunnitelman, jossa selvitän, että esimerkiksi Vestellin biopuhdistaja harmaille vesille kelpaa myös 1. luokan pohjavesialueelle. Tämä on oleellista, koska vedetön wc on yksi keskeisistä suunnittelukriteereistä; olisi vähän pöhköä ajeluttaa säiliöautolla saippuavettä.

Kesäkuun alussa teetän maaperätutkimuksen, joka on nykyään käytännössä pakollinen. Niihin on vain parin kuukauden jonot, tosin pyydän tarjoukset vain muutamalta firmalta eli tässäkin voisi ehkä säästää malttamalla odottaa vähän pidempään.

Maata kaivamalla saisi myös aika hyvän käsityksen noin pienestä alueesta ja ennen se onkin ollut ihan kelpo tutkimusmenetelmä - myös hirsitalon suunnittelijan mukaan. Mutta esimerkiksi rakennesuunnittelija tekee perustussuunnitelman maaperätutkimuksen perustamistapalausunnon pohjalta.

Tutkimuksen tulokset eivät yllätä, saven ja siltin alla on jotain kovaa jo melko lähellä maanpintaa. Kalliotahan on näkyvissä heti tontin rajalla. Myös pikkukaivon mataluus voi olla merkki siitä, ettei ole vaan saatu kaivettua syvemmälle, mutta selityksenä voi olla myös laiskuus tai se, ettei ole ollut tarvetta kuin pienelle määrälle vettä. Tosin vanhassa mökissä on ollut sauna.

Kesäkuun kuluessa kaivon vedenpinta laskee nopeasti, joten on selvää, ettei kahden metrin kaivolla tee mitään. Pyydän tarjouksen kaivon syventämisestä, mutta pohjatutkimuksen jälkeen porakaivo alkaa vaikuttaa ainoalta vaihtoehdolta. Saan yhden järkevän oloisen ja kohtuuhintaisen tarjouksen, mutta itse poraus jää odottamaan tien kunnostusta. Urakoitsija on huolissaan siitä, ettei neljän metrin tiekään ehkä riitä kalustolle. Siihen on kuitenkin tyydyttävä, porataanhan kaivoja saariinkin.

Vanha saunan jätevesikaivo ja mökkikaivo

Tien kunnostus on osoittautunut toiseksi pullonkaulaksi heti pääsuunnittelijan löytämisen jälkeen. Ensimmäisen kesän voi vielä nauttia tien yläpuolella kaareutuvista heleänvihreistä oksista tiedostaen niiden pysymättömyyden.

Kevään ja alkukesän työt:

• Tarjouskyselyjä tien kunnostuksesta, rengaskaivon kunnostuksesta ja porakaivon poraamisesta
• Sähköliittymän selvittelyä paikallisen siirtoyhtiön kanssa
• Maaperätutkimuksen tilaaminen ja teettäminen
• Lupakuvat, jotka auttavat pääsuunnittelijan hakemisessa ja alustavissa kustannusarvioissa sekä mahdollisten ongelmakohtien paikantamisessa
• Neuvontapyyntöjä rakennusvalvonnalta esim. varauloskäynnin vaadittu koko, sallitut ilmanvaihtomenetelmät, pohjavesialueen erityisvaatimukset

Tiet ja kulkijat

Kevät -21 on luminen purolaakson penkereellä. Tontilla sijaitsee kaksi kaivoa ja olen varannut kaivotutkimuksen sen selvittämiseksi, voisiko toisen niistä kunnostaa talousvesikaivoksi. Tutkimus on heti huhtikuun alussa ja kahlaamme puolimetrisessä lumessa tontille. Selviää, että mökkikaivo on hieman alle kahden metrin syvyinen, mutta renkaat ovat kunnossa ja teoriassa sen voisi saada hyötykäyttöön. Keväällä se on täynnä vettä ja kaivotutkija epäilee, että sen paikalla voi olla lähde. Lähteitähän lähistöllä pulppuaa, joten vaikuttaa mahdolliselta.

Maaliskuun aikana olen myös aloittanut tien kunnostuksen selvittämisen. Toimitan naapurille power pointin, jossa on kuvia tiestä ja suunnitelmia sen kunnostamisesta neljän metrin levyiseksi. Siinä ehdotetaan myös parin kuusen kaatamista, mutta se ei tietenkään saa kannatusta ja itsekin olen sitä mieltä, että nykyinen leveys riittää. Yllä olevassa kuvassa näkyvät komeat pähkinäpensaat - lehdessään oikein viehkeät vihreät kaariportit - joiden tiedän jäävän tien kunnostuksen jalkoihin, jotta kuuset voidaan säästää. 
En kuitenkaan saa juurikaan tarjouksia tien kunnostamisesta: Urakoitsijat ovat varattuja koko kesäksi tai sitten tarjous on aivan liian korkea tai vaikeaselkoinen. Myöskin paikalliset tientekijät ovat ylibuukattuja; selviää, että yksityisteiden kunnostusta joudutaan useinkin tilaamaan aika kaukaa.

Huhtikuun lopulla lumet sulavat ja tiet kuivuvat. Olen saanut auton lainaan, joten käydään välillä jatkamassa inventaariota ja retkeilemässä hienoissa lähimaastoissa. Kesän korvalla joudun palauttamaan laina-auton ja on aika alkaa etsimään raksapakua.

Juhannuksen jälkeen lunastan itselleni keskikokoisen diesel-Transitin. Matkan varrelta voi tankata biodieseliä ja pystyn pitämään keskikulutuksen seitsemässä litrassa satasella. Sillä kehtaa jo tavaroita kuljetella ja ensimmäinen hankinta onkin 300 metriä aitaverkkoa ja kuormallinen tolppamateriaaleja.

 

Tärkeimmät työt toisen puolen vuoden jakson aikana:

• Kaivotutkimus

• Tieasioiden selvittely

• Maaperätutkimus

• Raksapakun hankinta